Thomas Wallgren thomaswallgren.fi

Voivatko kunnat oikeasti vaikuttaa veroparatiisiyhtiöihin?

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 26.9.2012, että kaupunki välttää hankintoja yhtiöiltä, joilla on kytköksiä veroparatiiseihin. Päätös perustui valtuustoaloitteeseen, jonka tein helmikuussa 2011. Pitkän väännön jälkeen kaikki poliittiset ryhmät Helsingissä perussuomalaisia lukuun ottamatta äänestivät aloitteeni puolesta.

Päätöksen jälkeen monet mm. kokoomuksen ja vihreiden riveistä ovat käytännössä painaneet jarrua. Jarrunaiset ja -miehet eivät useinkaan sanoa, että he haluavat suosia veroparatiisiyhtiöitä. He sanovat, muka neutraalisti ja asiallisesti, että hankintalaki tekee valtuuston hyvän tarkoituksen toteuttamisen vaikeaksi, mahdottomaksi tai peräti laittomaksi.

Minusta olisi rehellisempää sanoa, että asia ei kiinnosta.

Globaalisti toimivat suuret veroparatiisiyhtiöt ovat uhka rehellisille pienille ja keskisuurille yrittäjille sillä ne hankkivat ”verosuunnittelun” avulla ylivoimaisen kilpailuedun. Ne ovat uhka  yhteiselle hyvinvoinnille koska ne ottavat verorahamme mutta eivät itse maksa veroja. Näin ne rapauttavat julkisen sektorin tulopohjaa. Näistä syistä veroparatiisiyhtiöt pitää saada kuriin.

Veroparatiisiyhtiöt ovat taitavia ja äärimmäisen vaikutusvaltaisia. Taistelu niitä ja laajemmin yhtiövaltaa vastaan tulee olemaan pitkä. Mutta se on taistelu joka on pakko voittaa jos aiomme säilyttää ja kehittää edelleen Pohjoismaista hyvinvointivaltiota.

On aivan varmaa, että kunnilla voi olla erittäin merkittävä rooli veroparatiisiyhtiöiden vastaisessa toiminnassa. Helsinki voi nousta Suomen ja miksei myös koko maailman johtavaksi kunnaksi tässä työssä, jos niin päätämme.

Olen yhdessä monen tutkijan, aktivistin ja virkamiehen kanssa alkanut hahmottaa toimintaohjelmaa Helsingille veroparatiisien vastaiselle toiminnalle ensi valtuustokaudella. Toistaiseksi olen jakanut toimintaohjelman yhdeksän toimintalinjan mukaan. Kuvaan niitä aivan lyhyesti alla

1. Oma tuotanto ja vetäytyminen markkinoilta: Varmin tapa välttää hankintoja vääriltä yhtiöiltä on tuottaa palvelut ja tavarat itse. Monet kunnat ovat viime aikoina päättäneet ottaa hyvinvointipalvelut takaisin kunnalle kun ulkoistamisesta on tullut huonoja kokemuksia.

2. Sopimusoikeus. Kunnat voivat hankintojen yhteydessä ehdottaa yhtiöille vapaaehtoisia sitoumuksia joiden mukaan toimittaja hyväksyy, että kunta voi ilman sanktioita purkaa tehtävä hankintasopimus, jos se saa tietää että yhtiö käyttää veroparatiiseja. Kunnat voivat ylläpitää julkisen luettelon yhtiöistä jotka hyväksyvät ja niistä jotka eivät hyväksy tällaisia vapaaehtoisia sitoumuksia. Bonuslistalla voisi olla myönteinen imagomerkitys ja häpeälistalla voisi olla pelotevaikutus. Näin listoilla olisi myös liiketaloudellista merkitystä yhtiöille.

 3. Laadullisten kriteerien räätälöinti kunnan haluamille toimittajille sopiviksi / sopimattomiksi. Olen puhunut johtavien virkamiesten kanssa Helsingissä, jotka sanovat, että tämä toimintalinja avaa hyvinkin merkittäviä käytännön mahdollisuuksia.

4. Eettiset koodit ja niiden oikeudellisen hyödyntämisen maksimointi. Esimerkiksi EU:n entinen oikeusasiamies Jacob Söderman on eräässä keskustelussa ollut sillä kannalla, että tässä on paljon mahdollisuuksia, joita kannattaa tutkia ja ottaa käyttöön.

5.  Hankintojen esikarsinta: kunnat kysyvät käytännössä usein ennen tarjouskilpailua ketkä toimittajat voivat olla kiinnostuneita määrätystä  kilpailutuksesta. Tässä kilpailutusta edeltävässä vaiheessa voidaan kenties myös karsia veroparatiisiyhtiöitä, tapahtuuhan tässä karsintaa joka tapauksessa.

 6.  Tilintarkastusoikeus. Voimme kirjoittaa hankintasopimuksiin velvoittavana ehtona, että jos syntyy epäily, että yhtiö ei maksa verojaan oikein voimme asettaa sille ulkopuolisen tilintarkastajan. Tällaiset ylimääräiset tarkastukset antavat välineen varmistaa, onko totta, kuten usein on epäilty, että veroparatiisien hyödyntäminen ei aina tapahdu niin lainmukaisesti kuin yhtiöt julkisuudessa väittävät. Tarkastukset antavat tietenkin myös tarpeellista tietoa lainsäädännön kehittämiseksi haluamaamme suuntaan.

7.  Tietovaatimukset: vaadimme maakohtaisia raportteja. Tietojen antamisella on imagohinta yrityksille myös silloin kun ne kiertävät veroja laillisesti, joten tiedonsaanti vaatimus voi karsia tarjoajia pois. Lisäksi tieto on tärkeä väline lakimuutoksiin tähtäävässä poliittisessa työssä-

8.  Poliittinen rooli: kunnat voivat vaikuttaa valtion toimintaan sekä Euroopan unioniin ja Maailman kauppajärjestöön. Vaikutustyössä voi olla monta ulottuvuutta, joista em. tiedonhankinta on vain yksi. Kunnat voivat tukea kansalaisjärjestöjen työtä ja ne voivat itse vedota ylemmän tason päättäjiin.

 9. Kansainvälinen yhteistyö on poliittisessa vaikuttamisessa tärkeää. Helsinki voisi olla suomalaisen, pohjoismaisen ja maailmanlaajuisen kuntien yhteisen kampanjan moottori. Maailman pääkaupunkien yhteistyö on myös houkutteleva vaihtoehto. Tavoitteeni ensi valtuustokaudella on, että muodostamme Helsingin valtuustossa vahvan poikkipoliittisen enemmistön, joka nostaa Helsingin globaalin kuntakapinan johtajaksi veroparatiisien vastaisessa työssä.

Lisäksi pitää tietenkin tutkia, miten muuta toimintaympäristöä kuin hankintalakia ja hankintakriteerejä – muun muassa liikesalaisuuden lainsäädäntöä ja vero-oikeutta – muuttamalla voidaan saavuttaa tavoite, eli tehdä veroparatiisien hyödyntäminen yhä vaikeammaksi ja lopulta mahdottomaksi.

On totta, että esittämieni toimintalinjojen potentiaalin selvittäminen ja niiden täysmääräinen käyttöönotto vaatii vielä paljon työtä. Mutta minusta ei pidä sanoa, että mitään ei voi tehdä eikä kannata yrittää.  Pitää lähteä mukaan selvittämään asioita ja tekemään hyviä päätöksiä.

Thomas Wallgren

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Globaalisti toimivat suuret veroparatiisiyhtiöt ovat uhka rehellisille pienille ja keskisuurille yrittäjille sillä ne hankkivat ”verosuunnittelun” avulla ylivoimaisen kilpailuedun. Ne ovat uhka yhteiselle hyvinvoinnille koska ne ottavat verorahamme mutta eivät itse maksa veroja. Näin ne rapauttavat julkisen sektorin tulopohjaa. Näistä syistä veroparatiisiyhtiöt pitää saada kuriin.""

Viisasta puhetta, johon on vaikea mitään lisätä.

Jukka Kaulanen

Hyvää toimintaa Wallgreniltä ja Helsingiltä. Helsinki käyttää paljon ulkmaisia rakennusyrityksiä ja rakentajia ja siellä te häviätte kymmeniä (satoja?) miljoonia euroja vuodessa maksamattomina veroina ja muina maksuina.

Samaan aikaan omat rakentajanne ovat sosiaalitoimiston asiakkaina. Rakennusyritysten sopimuksiin myös pykälä mahdollisuudesta suorittaa tilintarkastus tarvittaessa. Viranomaisilla ei ole mitään keinoja, ei mitään yhteistyötä, eikä taida olla halujakaan suitsia harmaata taloutta. Se on jo monissa tv- hastatteluissa kuultu.

Jarmo Makkonen

Kunnat eivät veronkiertäjille paljoin mahda mutta valtionvarainministeri pystyisi jotain tekemäänkin. Pitäisi saada SDP varmaan hallitukseen. Näin Ruotsissa:

"Fortumille vaaditaan Ruotsissa 50 miljoonan veromätkyjä
Fortumin epäillään kiertäneen veroja konsernin sisäisten rahalainojen avulla. Ruotsin verottaja epäilee Fortumin kierrättäneen lainoja tytäryhtiöidensä välillä ja vähentäneensä lainakorkojen verot laittomasti Ruotsissa."

http://www.taloussanomat.fi/energia/2012/01/03/for...

Käyttäjän JanneLaaksonen kuva
Janne Laaksonen

Ratkaisu on helppo.

Kunnat ja valtio voivat muuttaa kilpailuttamisen sääntöjä. Kilpailuttamisvaiheessa hintaa voidaan laskennallisesti laskea paljonko yritys on edellisenä vuonna maksanut veroja ko kuntaan/ -yhtymään. Samoin yritys voisi vähentää laskennallisesti paljonko yrityksen työntekijät ovat maksaneet kuntaan veroja (eli vain kunnan alueella asuvat työntekijät).

Kunnan kannalta laskeminen on nollasummakauppaa. Ainostaan jos kyseessä on veroparatiisiyhtiä (ei vähennättäviä veroja), uusi yritys (mikä kumminkin nauttii muita tukia) tai vuokratyönvälitysyhtiö (ei omia työntekijöitä).

Tuki tulisi parhaiten pienille kunnan sisällä toimiville yksiköille, kuitenkin heidän toimintansa pitää olla tehokasta kilpailutuksen takia.

Mikä parasta, se ei suosi harmaan talouden yrityksiä.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Mehiläinen ei olisi jäänyt koskaan kiinni veroparatiisikytköksistä, jos olisivat valinneet Karibianmeren sijaan jonkun paikallisista veroparatiiseista; Lontoon, Vatikaanin tai Monacon. Tosin kahteen jälkimmäisestä ei ihan mikä tahansa pikkufirma taida saadakkaan kirjoja.

Eihän se ole mikään ihme että voidaan tehdä se kilpailukykyisin tarjous, kun hyvinvointivaltion pyörittämiseen tarvittavat verot häviää nopsaan talousalueen ulkopuolelle.

Hyvä teksti, korjausliike tarvitaan ja nopsaan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Erittäin järkeviä ajatuksia.

Kohta 1 tarkoittaisi paluuta vanhaan, mutta toimineeseen järjestelmään vaikka sitä byrokraattiseksi parjattiinkin.

Kaikki muut kohdat muuttaisivat yksityisen palveluntarjoajan julkistakin byrokraattisemmaksi, joten niiden kilpailukyky karisisi samalla.

Siispä palaamme omia jälkiä takaisin kohtaan 1.

Valitettavasti koko yksityissektorin dynamiikka on jo tuhottu pahoin. Sen ainoa kilpailuetu menneinä vuosina oli vähäisempi sääntely. Sääntelyllä taas on pyritty asiakkaan oikeuksien parantamiseen tuotteiden ja palveluiden standardoinnilla. Lopputulos on juuri käänteinen. Näin kalliita virheitä ei ole tehty koskaan.

Heli Hämäläinen

Helpoimmin asian voi ratkaista muuttamalla konsernilainojen ja yleisesti maksettujen korkojen ja niihin rinnastettavien pääoman korvausten vähennyskelpoisuutta verotuksessa.

Demarit ja aloitteesi kannattajat ovat maamme hallituksessa. Miksei hallitus tuo asiaa Eduskuntaan lakiesityksenä?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

"Miksei hallitus tuo asiaa Eduskuntaan lakiesityksenä?"
No katsos kun fiksuja Demareita on vain kolme.
Wallgren, Guzenina-Richarson ja sitten oli vielä joku jossakin, mutta en muista nimeä...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tänään ilmestyneessä Kanava-lehdessä oli mielenkiintoinen kommentti, jossa todettiin taannoin Sakari T. Lehdon julkaisemassa kirjoituksessa, että " Suomen julkinen sektori tuottaa samat suoritteet 40% korkeammilla kustannuksilla kuin samankaltaisten maiden julkiset sektorit." (Pätkä lainattu Matti Norrin kirjoituksesta)

Olisikohan syytä asettaa puolueeton lautakunta tutkimaan missä meillä oikein on vika? Ovatko politiikot mahdollisesti sementoineet päätöksenteot valtavan byrokratian taakse? Siitähän Suomea on aina kautta aikain syytetty, mutta ei liene mahdotonta tutkia ja korjata asia, jos totuus on todellakin noin huono?

Jouko Koskinen

Justiinasa nii. Sitten tämä "tyälisen ystävät" ry.n politrukit kyyläävät kuin perskärpäset ettei vaan Olkiluodossa tingitä SAKn julistamista työehdoista (huulimyllyhommista ei niin väliä).

Hallitukessa ollessaan tilaavat kaiken maista joissa AY-mafia pelaa väärillä korteilla ja EU-direktiiveillä työt hämäräfirmoile joiden susia saadaan korjauttaa omaan piikkin jopa vuosikymmeniä - ellei satoja.

Hurahihhah hei ja konjakkia pullo!

Ilpo Isoluoma

Veronkiertoa esiintyy niin kauan kuin on veroparatiiseja. Pankkitoiminnassakin parhaat keplottelut ovat suorastaan nerokkaita. Ei ihme, että Amerikassa taloustiede on ohittanut jo selvästi luonnontieteet opiskelualana. Myös Venäjällä pienet koululapset tietävät sen unelma-ammatin: economics. Ahvenanmaa harrastaa tätä luovaa verotaloutta nykyäänkin. Siellä tietysti on alalla pitkät perinteet. Suomalainen huippu-urheilija muuttaa Monacoon. Monacon oli tietysti pakko siirtyä verokeplotteluun, kun merirosvous saatiin loppumaan.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava

Tässä on aika paljon virheitä.

Kohdat 3 ja 5 ovat laittomia. Käytännössä niitä on mahdollista käyttää, kunhan sitä ei kerrota missään, vaan todelliset tarkoitukset salataan. Jos näistä tehdään toimintalinjaus, niin laittomuus paistaa läpi täysin suoraan.

Sen verta oli sanottavaa, että piti kirjoittaa vastaus:

http://verraton.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122503-ha...

Matti Jalagin

Demareillako tai sen intressiryhmillä/-yhtiöilläkö ei ole mitään yhteyttä veroparatiiseihin?

Herra Wallgren.

Juhani Kahela

Minusta on yks hailee mihin yritys maksaa veronsa, jos tarvitsen lääkäriä ja pääsen lääkäriin samana päivänä (Mehiläinen). Julkisella sektorilla ei pitäisi olla mitään ongelmaa olla paras ja halvin, sillä sen ei tarvitse tuottaa voittoa. Jos voittoa tuottava yritys voittaa julkisen sektorin tuottaman palvelun, niin se on oikea palvelun tuottaja riippumatta minne se maksaa veronsa. On toimittava vain niin, että yksityinen yritys ei päse mopoliasemaan. Yksinkertaista ja tehokasta palveluiden käyttäjille.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Sanoit juuri keinot millä yritys voi päästä monopoliasemaan. Jos meidän raha katoaa kierrosta jatkuvasti pois niin meille ei jää jäljelle kuin tämä palvelu,koska ei ole varaa muuhun. PAITSI,jos nostetaan eläkeikää jne jne..

Matti Jalagin

Kuinka aito filosofia voi kohdata sosialidemokratian ja tunnustaa sen?

Mitä jää jäljelle, kun rehellisesti purkaa osiin kaiken sen, mikä tähän yhteiseloon todellisuudessa kuuluu mitään siitä poistamatta tai siihen ulkoa mitään lisäämättä?

Onko lopputulos sosialidemokratia?

Poliittinen pikkubolsevismi, joka on lähisukua sille itselleen kaiken kauniin lähteelle ja autuaalle onnelle nimeltä........

Toivon vastausta tähän, mutta myönnän samalla sen saamisen mahdottomuuden.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Itseasiassa monestikko olet saanut filosofian yhtymään esim. kokoomukseen tai kapitalismiin? Ainoa filosofia mikä sopii näihin on sosiaalidarwinistinen filosofia missä lähtökohtana on pitää ihmistä samanlaisena saalistajana kuin eläintä. Se on jo alusta lähtien valheellinen.Se ei kestä syvempää analyysia ihmisestä.

Alunperin sosaalidemokratian aatteisiin sopi monikin filosofia,nyt tosin sosialidemokratiassa asiat ovat karanneet..eturyhmien taistelu on jatkuvasti etenevää ja tuhoisaa samalla kuten kaikki taistelut ihmisten keskellä.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Tämä asia on sangen yksinkertaista purkaa palasiksi.

1. Missä ovat laatujärjestelmät ( ISO ym. ), jotka valvovat tuotettujen palvelujen laatua niin julkisella puolella kuin yksityisellä ostopalvelupuolella samoin kriteerein ?

2. Saavatko yksityiset hoiva-terveyspalveluyritykset tulouttaa yhteiskunnan verorahoin ostetuista ja tuotetuista palveluista saamansa voitot veroparatiiseihin- ei siihen maahan, jossa palvelut ostetaan ja tuotetaan?

3. Salliiko lainsäädäntö tämän verosuunnittelun (veronkierron) mm. peiteltyinä konserniavustuksina ja lainoina ?

Kun näihin oleellisiin kysymyksiin on vastattu, voidaan edelleen kysyä, mitä suuntaa poliitikot haluavat kannattaa kehittämisessä.
Nyt asioista riidellään oikeisto-vasemmisto- akselilla vain kumpienkin aatemaailman mukaisesti- ei tosiasioiden perusteella.

ulf fallenius

Veroparaatiisiyhtiöt ovat Eu luokkan asia ,siellä on se valta kieltää niitä.Mutta loppupeleissä veroparatiisiyhtiöitä syntyy aina uudestaan ja jos esimerkiksi Brittania lähtee Eu.sta niin voivat olla seuraava rahamekka niin jos ei nyt kuntatasolla vaivattaisi spekuloimaan asioilla mihin ei voi vaikuttaa.Tärkein olisi saada kuntapalvelut toimimaan ja sehän ei ole tapahtanut missään vaiheessa vaan aina lääkärijonot kasvaa ja vanhushoito huononee oli sitten veroparatiisiyhtiöitä tai ei.Espoossa lääkärijonot yli 3 kuukautta niin repikää huumoria siitä.Politiikkassa puhutaan aina ei tärkeistä asioista mutta ei niistä kun pitäisi.Muistakaa Suomellakin mahdollisuus muuttua veroparatiisiksi ja silloin ei valu cenntiäkään verorahoja ulos Suomesta vaan päinvastoin Suomen verotulot kasvaisi yli äyräiden mutta kun täytyy hakata päätä seinään hyvinvointi Suomi mallilla joka kaatuu seuraavan 12vuoden sisällä koska rahat ei vaan riitä kuihtuvassa Suomessa joka on Kreikkan tiellä.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Paul Ryan, republikaanien varapresidenttiehdokas Yhdysvaltojen presidenttivaalissa ensi kuussa, on sanonut että hän haluaa tehdä Yhdysvalloista veroparatiisin.
Jos tämä toteutuu, ja Yhdysvalloista ON tullut veroparatiisi, pitäisikö kunnat sen jälkeen lopetta Microsoftin käyttöjärjestelmien, toimisto-ohjelmien ja muiden ohjelmisto-tuotteiden hankinta kuntien tietokoneisiin.

Yksinkertainen Kyllä! tai Ei!, Wallgren.

Onhan meillä suomalainen vaihtoehto ainakin käyttöjärjestelmän suhteen.

Kännyköiden hankinta onkin sitten monimutkaisempi asia. Nokian kännyköiden käyttöjärjestelmä olisi peräisin veroparatiisista, ja itse luuri luultavasti jostakin kolmannen maailman kolkasta, jossa työläisten oikeuksia poljetaan sen kun ehditään. Meidän ei pidä luulla että Nokia on jotenkin poikkeava muista globaaleista suuryrityksistä vaan sen takia että sen pääkonttori on Suomessa. Nokia sai kritiikkiä osaakseen jo Naomi Kleinin kirjassa No Logo.

Taisto Pihlajamaa

Jos minulta kysyttäisiin, niin vastaus olisi jyrkkä KYLLÄ.

Siitä 'suomalaisesta' vaihtoehdosta olisi seurauksena muutakin siunausta. Ellen väärin muista, Kauniaisista voisi kysellä referenssejä.

Taisto Pihlajamaa

On, tai ainakin pitäisi olla, mahdollisuus tarjousten vertailulaskelmissa ottaa huomioon tarjoajan rahavirta verojen muodossa kotiinkin päin. Ja jos tällainen mahdollisuus Bryssälästä on kielletty, niin sitten pitää olla vain tottelematon.

Mikael Kerokoski

Vapaan kilpailun pahin syöpä on valtion ja kunnan liikelaitokset jotka eivät verovapautensa takia edes tarvitse veroparatiiseja. Niillä on ihan oma, joskin muilta suljettu, kotimainen paratiisinsa.

Taisto Pihlajamaa

Just!

Ja verot valtion maksettavaksi myös.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Niin ja tavalliset yksityiset palkkatyöntekijät ovat maksaneet veronsa valtiolle ja kunnille ja palkanmaksajat näiden lisäksi palkan ja sosiaalimaksut. Sitten taas kunnat maksavat yksityisiltä työnantajilta ja työntekijöiiltä saamillaan tuloilla ja veroilla kuntien palkat, sotu:t ja työntekijät taas palkkaverot ja tel- maksut. Monnenkohan kertaan nämä verot peritään kunnissa ihmisiltä, firmoilta ja kunnilta. Kunnilla ei ole veroparatiiseja, mutta Attendolla, Terveystalolla ja Pihlajalinnalla ym. on.

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala

Kohdasta 2 tuli vaan mieleen, että käsittääkseni kunta voi päättää, millä ehdoilla kilpailutetaan - siis jo tarjouspyyntöön ehto, jossa vaaditaan veroja maksettavaksi Suomeen ja rikkomus purkaa sopimuksen.
Kuntalaisten edun tulee olla aina etusijalla kilpailutuksessa ja verojen kiertäminen ei ole suomalaisten etu.
Verotulot tulisi myös jakaa niiden kuntien kesken jossa ko. yhtiöllä on toimintaa, ei siis pelkästään yrityksen kotikuntaan. Työtä se hieman teettää, mutta työttömiä taitaa kohta olla 8 prosenttia kansalaisista, sieltä löytynee ammattitaitoista ja kehityskelpoista sekä motivoitunutta työväkeä. Tulisi samalla työllisyyttä hoidettua.

Käyttäjän AriHasu kuva
Ari Hasu

Kunnalla (tai valtiolla) on kyllä tarjouspyyntössä mahdollisuus määritellä hankinnan ehdot. Kunnan oikeudet tässä suhteessa eivät ole täysin rajattomat. Kunta voi sulkea pois tarjouskilpailusta yrityksen, joka on laiminlyönyt verojen maksamisen siinä maassa missä sen on tullut veroja maksaa, verojen maksamismaa poissulkemisperusteena on laiton.

Hankintalain näkökulma yritysten poissulkemisperusteista perustuu arvioon siitä, onko yrityksellä ylipäätänsä edellytyksiä (taloudellisia tai teknisiä edellytyksiä) ylipäätänsä suoriutua hankinnasta (palvelun suorittamisesta tai esim. koneen tai laitteen tomittamisesta). Ei yrityksen sijoittautumismaa (olkoon sijoittautumismaa Jersey-saaret tai Ruotsi) yrityksen edellytyksiä tässä suhteessa heikennä tai paranna.

Valitettavasti hankintalakiin ei ole sisällytetty ollenkaan niin paljon hankinnan suorittamista koskevaa mahdollisuutta tarkoituksenmukaisuusharkintaan (esim. kunnan mahdollisuus asettaa paikalliset yritykset muiden edelle). Mikäli hankintalakiin tällaisia mahdollisuuksia kirjataan, niin silloin kunnalle (tai valtiolle) syntyy myös laillinen mahdollisuus tällaista harkintaa hankinnoissaan käyttää.

Käyttäjän MattiPyhtil kuva
Matti Pyhtilä

Suuri verorahojen hävikki tapahtuu myös kunnan hankkiessa tavaroita ulkomailta. Joissakin hankintamaissa ei makseta palkan sivukuluja tai ne ovat alhaisemmat kuin Suomessa. Myös muut työnantajan kulut ovat edullisempia kuin maksujen ja verojen Suomessa. Tämän lisäksi on maita, joissa työtä teetetään ihmisoikeuksia loukaten, työoikeuksista puhumattakaan.

Kun kunta ostaa tällaisessa maassa tuotetun tavaran (konttoritarvike, tekstiili tms.), osto on tavallaan "pesty", kun se ostetaan kotimaiselta maahantuojalta, jolla on Y-tunnus ja lakisääteiset maksut hoidettu. Tällöin unohtuu täysin l se, missä veroparatiisioloissa tuote on tehty.

Myyn itse, joita tehdään mm. Bangladeshissä ja Pakistanissa. Niissä maissa tapahtuu räikeitä laiminlyöntejä työsuojeluasioissa. Tuotteet tuodaan useiden maiden kautta EU-alueelle. Tavaroiden valmistaja kuitenkin takaa, että työolot ovat kunnossa. Minun ja suomalaisten kuluttajien on elettävä siinä uskossa.

Näitä Helsingin kaupungin hankintoja voisi myös ottaa esiin. Kysymys on siis yleisesti "Reilusta kaupasta".

Toimituksen poiminnat